Suunnistuksesta polkujuoksuun vol 2

Avasin edellisessä bloggauksessani niitä kynnyksiä, mitä suurilla suunnistusmassoilla on polkujuoksun pariin siirtymisessä: http://trailrunningfinland.com/2018/02/13/suunnistuksesta-polkujuoksuun/

Tässä kirjoituksessa kerron henkilökohtaisella tasolla siirtymisestä suunnistuksesta polkujuoksuun tapahtumien kokijana ja tapahtumajärjestäjänä. Jälkimmäinen koskee isommassakin kuvassa sitä aihetta, josta jatkossa on tarkoitus kirjoitella Trailrunning Finlandin palstoille eli polkujuoksusta tapahtumajärjestäjän näkökulmasta.

Olen viimeiset kymmenen vuotta kiertänyt kaikki suunnistuksen kansainväliset kilpailut ympäri maailman suunnistusmaajoukkueen kakkosvalmentajana (2007-2010) ja päävalmentajana (2010-2016). Nykyisin tuotan itse urheilutapahtumia Jämsän Himokselle, jossa polkujuoksijoiden näkökulmasta kiinnostavinta ovat kerran järjestetyt uutuudet Himos Trail ja Himos Winter Trail. Näihin tapahtumiin pyrin tietysti tuomaan maailmalta tarttuneita vaikutteita, mutta myös kotimaisten tapahtumien parhaita puolia.

Tapahtumatuottamisen lisäksi toimin kestävyysvalmentajana Gradia Jämsässä (Gradia Jämsä, Jämsän lukio, Jämsän yläaste). Lajeina ovat suunnistus, kestävyysjuoksu, maastohiihto ja pyöräily. Toimin myös Turun Metsänkävijöiden valmennuspäällikkönä, jossa pääsen samalla tutustumaan eri maiden valmennuskulttuureihin – miehistössämme on mukana maajoukkuesuunnistajia seitsemästä eri maasta. Tällä hetkellä henkilökohtaisessa valmennuksessani on urheilijoita suunnistuksesta, kestävyysjuoksusta ja maastohiihdosta. Tätä kirjoittaessa olen parhaillaan Espanjassa, josta haemme valmennettavieni kanssa olosuhteita lajiharjoitteluun.

Espanjassa tapahtui myös ensimmäinen kontaktini ulkomaisiin polkujuoksutapahtumiin, kun etsimme jotain sporttista tekemistä aurinkorannikon lomareissulle. Silmiin osui Abades Stone Race, joka osoitti, että jo varsin pienissä espanjalaisissa polkujuoksutapahtumissa monet perusasiat ovat korkealla tasolla. Toki osanottajia oli Suomen mittakaavassa vielä mukavasti eli reilut 800, mutta esimerkiksi suunnistustiimini espanjalainen polkujuoksutähti ei ollut kisasta kuullutkaan. Eri kisoista poimittuihin huomioihin palataan tulevien tekstieni lomassa ja rivien välissä.

Tästä Abades Stone Race-kilpailusta voi lukaista polveilevan Instagram-raportin Himos Trail-kanavalta, jonka ensimmäiseen kuvatarinaan pääset tästä!

Kotimaisista polkujuoksun kärkitapahtumista olen itse päässyt kokemaan vasta Bodom Trailin. Sen sijaan olen vieraillut useissa pienissä polkujuoksuissa, joille on ehdottomasti oma paikkansa lajikulttuuria rikastamassa.

Himos Trail-tapahtumien taustalla toimii johtoryhmä ja sen myötä olemme ujuttaneet vähintään yhden juoksijan johtoryhmästä Bodomin lisäksi Karhunkierrokselle, NUTS Pallakselle ja Vaarojen Maratonille. Tapahtumajärjestäjän näkökulmasta eri tapahtumista kannattaa imeä vaikutteita kehittäessään omasta tapahtumasta mahdollisimman upeaa kokonaisvaltaista kokemusta.

Suunnistuksessa antavat parhaimman nautinnon itse kilpailemisen lisäksi upeat ja vaativat maastot, jotka haastavat teknisesti sekä tuntuvat miellyttäviltä juosta. Usein pääsee myös upeisiin paikkoihin, joihin muuten ei ikinä eksyisi.

Polkujuoksussa suunnistuksen ajatteluhaaste ei ole samalla tavalla läsnä, mutta sen korvaa erityisesti ultramatkojen kova fyysinen ja usein myös henkinen haastavuus. Suunnistuksen tavoin polkujuoksun suola on mahtavat uudet paikat, reitit ja maisemat. Suunnistajilla näitä reittejä on takataskussa, joten kannattaa rohkeasti lähestyä paikallisia suunnistajia, kun polkujuoksureviirien laajentaminen alkaa kiinnostaa.

Seuraavaksi tällä palstalla palaillaan Himos Winter Trail-tunnelmiin ja siihen millainen savotta lumipolkujuoksun järjestäminen Etelä-Suomen Lapissa on.

Juha Taini

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X