BTTF puolivälissä, mutta ei puolimatkassa

Bodom Trail 2018. Kuvaaja: Aapo Laiho

Puolet kokonaispisteisiin tarvittavista kisoista on nyt klaarattu ja kotiin viemisinä on ollut täysi 200 pisteen potti. Bodom Traililla sain vetää joukkoa omaan juoksurytmiini sopivaa tahtia ja pystyin pienellä vauhdin lisäyksellä irrottautumaan Henri Ansiosta ja Tuomas Tervosta puolimatkan jälkeen. Aulangolla taktiikkana oli ottaa riittävä hajurako muihin heti alkumatkasta, jotta saisin rullailla loppumatkan omaa matkavauhtiani kanssakilpailijoiden katseilta piilossa. Aulangon juoksuun sisältyi paljon epävarmuutta koko viikon kestäneen nuhan takia, mutta jalat kantoivat hyvin maaliin asti.

Aulanko Tower Trail 2018. Kuvaaja: Onevision.fi/Juha Saastamoinen

Paraatimatkat on siis taputeltu. Lauantaina Pyhän Tunturimaratonilla odotteleva reitti on kutakuinkin yhtä pitkä kuin kaksi ensimmäistä kisaa yhteensä. Lisäksi olen elämässäni juossut tasan kerran yli 40km kisan. Kestävyysurheilun lainalaisuuksiin kuuluu se, kestävyyttä ei juurikaan paranneta parissa kuukaudessa, vaan se on vuosien työ. En usko, että lauantainen jää kuitenkaan kiinni kestävyysominaisuuksista. Takana on n. 15 vuotta kestävyysharjoittelua, joka on kyllä valmistanut kroppaa kohti pitkiä suorituksia.

Pitkässä juoksusuorituksessa lihakset joutuvat kovaan iskutukseen. Vaikka polut ovat asfalttia pehmeämpi alusta, ne kuormittavat lihaksistoa monipuolisemmin. Lisäksi alamäet hakkaavat lihaksistoa toisella tapaa kuin tasainen alusta. Nuts Ylläksen 30km:lla tein sen kohtalokkaan virheen, että laskettelin liian vauhdikkaasti Gilin matkassa Ylläksen huipulta kohti Kellokasta. Jo ennen kisaa jäykät jalat leikkasivat täysin kiinni nivusista ja matkan teosta tuli kivuliasta jo ensimmäisen kympin jälkeen. Tuntui kuin olisin juossut pelkillä pohkeilla enkä saanut reisiäni avuksi matkan taittamiseen

Onneksi lihaskestävyyttä on helpompi kehittää kuin kestävyyttä. Edellisen kisan jälkeen olen juossut muutaman, itselleni epätyypillisen yli 30km lenkin kumpuilevassa maastossa totuttaakseni lihaksistoa tuntureiden pitkiin alamäkiloikotuksiin. Tunturimaratonin mittaiselle taipaleelle löytyy myös kunnioitusta sen verran, että olen keventänyt harjoitteluani kohti kisaa. Jo näillä pienillä toimenpiteillä uskon olevani valmiimpi huomiseen koetukseen.

Tahko Trail 2018. Kuvaaja: Aapo Laiho

Taktisesti yli 40km kisaan ei voi lähteä samalla all in -asenteella, kuten tein Aulanko Tower Trailillä. Kova alku on minulle enemmän sääntö kuin poikkeus ja siitä ei seuraa hyvää näin pitkässä kisassa. Kisan kannalta vaikein taistelu käydäänkin pääni sisällä: osaanko jakaa voimani matkan vaatimalla tavalla?

Huomisen tavoitteena onkin juosta tasapainoinen oma kisa kilometri kerrallaan. Tärkeintä on kerätä hyvää kokemusta Vaarojen Maratonia varten, sillä siellä ratkaistaan kotimaisen polkujuoksun kuningas enkä halua myydä nahkaani halvalla.

Tsemppiä kaikille juoksijoille tunturiin!

-jere-

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X