Olen arvokas

Tässä flunssapotilaana on kerennyt vähän pohdiskella asioita. Sairastaminen on ollut ja on edelleen minulle aina vaikeaa, sillä en millään malttaisi pysyä paikoillaan. Toisaalta välillä tuntuu, ettei yhtään enempää jaksa, mutta pakko vain painaa koska kaikki muutkin. Varmasti moni tunnistaa tämän ajatuksen. Rupesin miettimään, miksi vertaamme itseämme toisiimme? Haluammeko sillä pönkittää omaa itsetuntoamme? Millä määrittelemme ihmisarvomme.
Myönnän sortuneeni monta kertaa vertaamaan itseäni kavereihin, kilpakumppaneihin, hyvänpäivän tuttuihin ja jopa tuntemattomiin ihmisiin. ”Tuo toinen on laihempi kuin minä”. ”Vitsi tuo on ihanan pitkä”. ”Kyllä mä oon ihan onneton kun, tuo saa koulussa vaan parhaita arvosanoja ja vielä pärjää kisoissa”. Välillä jopa sortuu arvostelemaan mielessään muita ihmisiä jotta tuntee itsensä paremmaksi. ”Eihän sitä voi olla huippu-urheilija ja äiti samaan aikaan, pakko toisen osa-alueen on kärsiä”. ” Ja ihan varmasti tuolle tulee vamma, kun se harjoittelee noin paljon ja yksipuolisesti”.

Varmasti kaikella elämän osa-alueella löytyy vertailukohtia ja aina voi kadehtia toisia. Mutta tulenko siitä itse yhtään onnellisemmaksi? Onko se minulta pois jos joku toinen treenaa enemmän ja kovia harjoituksia kuin minä? Olenko huonompi ihminen kun en tee täyttä työpäivää, hoida neljää lasta ja juokse ultramatkoja? Tulin siihen tulokseen, että en. Vain minä voin valita, mikä tekee minut onnelliseksi ja vain minä tiedän mitkä ovat voimavarani (ehkä). Ja vain minä voin päättää elämästäni ja tehdä siitä sellaisen kun itselleni tuntuu hyvältä. Minun ei tarvitse juosta maratonia (asiakkaani kysyvät tätä usein) todistaakseni, että jaksan juosta. Minun ei tarvitse juosta kymmeniä kisoja kesässä, koska muut tekevät niin, vaan juoksen sen verran mikä tuntuu hyvältä eikä aiheuta stressiä. Ja mikä tärkeintä, minulla on oikeus myös levätä ja minun pitää myös levätä, jotta jaksan taas nauttia elämästä.
Pian taas pääsen Mortin kanssa juoksemaan juuri sen pituisen lenkin mikä tuntuu kivalta ja nauttimaan syksystä. Sitä ennen parannellaan täällä tauti pois ja keskityn itseeni. Ja vähän Morttiin.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X