Kisamatkan valinta

Kokeilin edellisessä tekstissäni kysellä mikä on juoksijoilla se peruste, millä omat kilpailumatkat valitaan. Helppo vastaus on kertoa, mikä se peruste ei ainakaan ole. Minun piti tässä kirjoituksessani vastata omaan kysymykseeni, mutta asiaa tarkemmin mietittyäni vastaaminen ei ollutkaan kovin helppoa, eikä oikein selvää syytä ole. En osannutkaan vastata.

Ylämäki kiivittevänä vai alamäki alas rallateltavana. Kätkätunturi.

Jos perusteena valintaan on ainoastaan menestyminen kilpailussa, on valintana se matka, jolle omat ominaisuudet parhaiten soveltuvat. Sitten meillä harrastelijapuuhastelijoilla, joilla ei ole sen paremmin nopeus, nopeuskestävyys kuin kestävyyskään riittävällä tasolla menestyäkseen millään matkalla, niin kisamatkan valinnan perusteet ovat kovin moninaiset ja usein varmaan valitaan vain tunteella. Itse olen polkujuoksijan uralla vielä kovin alkuvaiheessa, ja otankin tästä tulevasta kaudesta eräänlaisen testikauden. Kokeilen hieman testailla erilaisia matkoja ja vertailla niistä omia tuntemuksia. Kovin kilpailuhenkisenä myös tietenkin testaan suhteellista menestymistä kilpailuissa eri matkoilla. Ikinä milloinkaan ei perusteena kuitenkaan itsellä ole valita kisaa sillä perusteella, että siellä olisi menestysmahdollisuudet johtuen kanssakilpailjoiden tasosta.

Pakko on tunnustaa, että haaveena on myös joskus suoriutua kunnialla jostain yli 100km:n matkasta, mutta viime vuotisen susisurkean konttaamisen myötä pidän ajatuksen toistaiseksi taka-alalla. Voi myös olla, että siirrän senkin haaveen tulevan kauden kokemusten jälkeen sinne suureen sinkkiarkkuun, jonne on kuopattu jo valtava määrä entisiä haaveita kaikenmoisista urheilusuorituksista, jotka piti joskus saavuttaa.

Perusteita minulle kisamatkojen valintaan on tällä hetkellä useita. Yksi tekijä on tietenkin että mitä on tarjolla sellaisissa kilpailuissa, joihin haluan mennä ja mihin on mahdollisuus mennä. Onneksi näissä on nyt Suomessa riittävästi valinnan varaa. Toinen tekijä on se, mistä nykyisellä suhteellisen maltillisellä harjoittelumäärällä uskon kunnialla selviytyväni. Todellisuudessa pystyn hyvin harvoin tekemään kovin pitkiä yksittäisiä harjoitteita, joita todella pitkät kisat vaatisivat. Myöskään juoksukilometrejä minulle ei kerry riittävästi erittäin pitkille matkoille.

Silti tulevan kauteni kisamatkat ovat kyllä aika pitkiä. Sieltä pohjalta löytyy se todennäköisesti varsin monelle muullekin kisamatkan valintaan vaikuttava syy. Se omien rajojen testaaminen, itsensä ylittämisen tavoittelu ja ehkä myös itselle todistelu siitä, että pystyy suoriutumaan jostain mistä ei välttämättä aina ole uskonut pystyvänsä selviämään. Se matka ja kisa on jokaisella ihan itsellä valittavissa ja sen ei todellakaan tarvi olla se kaikista pisin, raskain tai tasokkain kisa. Se on jokaisen oma tavoite, jokaisen henkilökohtainen itsensä ylittäminen ja unelma. Jokaisen oma juttu.

Nyt on ollut ainakin osassa maamme eteläistä osaa harvinaiset mahdollisuudet hangen päällä juoksuun.

Edellisessä tekstissäni lupasin opastaa aloittelijoita arvioimaan omaa tulevaa polkujuoksukisavauhtiaan. Ensimmäinen tapa arvointiin on tasamaan vauhdin muuntaminen arvioimalla polkuvauhdiksi. Jos sinulla on suoritettuna lähimenneisyydestä esim. maantieltä puolimaraton tai kymppi, niin arviointi onnistuu. Tämän suorituksen keskinopeuteen min/km kannattaa lisätä polkukisojen tulevaa vauhtia arvioidessa minuutista puoleen toista. Jos polkukisa on lyhyt voi arvio olla alle minuutinkin. Matkan pidentyessä ja polkukokemuksen ollessa vähäinen, kannattaa arvion olla lähempänä tuota haarukan yläpäätä. Esimerkkinä tästä kaavasta on vaikkapa oma ja Henri Ansion suoritukset. Vaikka en nyt itseäni mitenkään muuten vertaa tähän huippujuoksijaan. Ansio on juossut puolimaratonin alle 1.09.00 ja juoksi Bodom Trailin 21km noin 21 minuuttia puolimaraton aikaansa kauemmin. Eli aika lailla 1min /km. Itse olen köpötellyt puolimaratonin aikaan 1.37.00. Salpausselkä Trail Runin varsin raskaaseen 21km matkaan sain käytettyä aikaa muutamaa sekuntia vaille 2 tuntia. Samoin Helsinki City Trailin ensimmäiseen 21 km osuuteen.

Toinen vaihtoehto on tehdä harjoituksena kisavauhdin testi. Kannattaa tehdä ihan itselleen rehellinen testi, joka toimii 5-30km:n matkoilla. Etsi itsellesi lähiympäristöstäsi testilenkki, jota kierrät. Olisi hyvä jos se sisältäisi edes kohtuudella simulaatiota siitä kisasta, johon ilmoittauduit osana uuden vuoden lupausta kuntoilun aloittamisesta. Kokeile samalla varusteita joilla aiot kisata. Tärkeää on myös testata huoltamista ja huoltopaikoilla pysähtymistä. Valitse reitillesi myös hitaita kohtia ja jyrkkiä nousuja joissa joudut kävelemään. Ei haittaa vaikka joudut ohittamaan koiranulkoiluttajia, kisassakin sinulla tulee olemaan hitaampia ohitettavia. Kierrä reittiäsi tunti tai jos kisasi on kovin pitkä, niin noin puolet tulevasta kisa-ajasta ja laske keskinopeutesi sisällyttäen siihen kaikki kisassakin tekemäsi huollot, selfiet yms. tauot.

Välillä kisatkin menee ihan metsään

Ole rehellinen jos tuleva kisamatkasi on huomattavasti pidempi. Pystytkö pitämään vauhtiasi ihan oikeasti yllä koko matkan. Kisassa sinulla on kuitenki suuremmat mahdollisuudet venyä parempaan suoritukseen kuin yksin korvessa testissäsi. Hyvin se menee. Eikä haittaa vaikkei menekään, saat kuitenkin hienon muiston itsellesi ja rutkasti kokemusta seuraavaan kisaan.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X