Polkujuoksuprofiili Julia Silvennoinen

Helsingissä lääkiksessä opiskelevan Julian löytää usein luonnon keskeltä. Kaikenlainen liikkuminen luonnossa on sydäntä lähellä, mutta tarvittaessa suomalaisen polkujuoksun suurlupaus juoksee kohteeseensa silmänräpäyksessä.

Kuva: Rami Valonen

Miten ajauduit polkujuoksun pariin?

Olen juossut lapsesta lähtien ja juoksulenkit poluilla ovat olleet osana treenausta jo pitkään. Kotiseuduillani Tampereella osallistuin jo vuosia sitten poluilla juostavaan Pirkan hölkkään mutta todellinen polkujuoksukärpänen taisi puraista juostuani Ranskan Trail de Sancerren ja pian sen jälkeen Nuuksion Classic Trail maratonin vuonna 2017. Sen jälkeen ovat maantiekisat jääneet kokonaan ja palo päästä juoksemaan metsiin ja vuorille on vain kasvanut.

Mikä oli ensimmäinen polkujuoksukilpailusi?

Vuonna 2013 juoksin ensimmäisen Pirkan hölkkäni mutta 2017 pääsin kunnolla lajin pariin Nuuksion ja Ranskan myötä

Harjoitteletko yksin vai porukassa?

Eniten olen juoksua harrastanut yksin. Oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana olen löytänyt samanhenkisiä ja -tasoisia harjoituskavereita, joiden kanssa on ollut kiva lähteä yhdessä treenaamaan. Varsinkin vuorilla ja haastavissa maastoissa treenaaminen on myös turvallisuussyistä mukavampi tehdä yhdessä. Tsemppien, kuulumisten ja kokemusten jakaminen juoksu-urilla muiden kanssa on hyvin antoisaa ja tuo harjoitukseen paljon lisäpotkua. Nautin kuitenkin paljon yksin juoksemisesta. Juokseminen on minulle tärkeä tapa viettää aikaa itseni ja omien ajatusteni kanssa, mikä on hyvin terapeuttista. En useinkaan kuuntele musiikkia tai podcasteja lenkeillä, jolloin jää tilaa omien ajatusten ja tuntemusten kuulosteluun ja selvittelyyn.

Paljonko kerrytät juoksukilometrejä vuosittain? Entä nousumetrejä?

Nousumetrejä ei ennen viime vuotta kertynyt mainitsemisen arvoista määrää, enkä niitä silloin seurannutkaan. Viime vuonna päästyäni vuorijuoksun makuun Itävallassa yliopiston harjoittelussa aloin vasta seurata vertikaalista matkaa. Tuon kuukauden aikana nousumetrejä kertyi yli 1300 ja kilometrejä 350. Muuten kilometrimääräni ennen polvivammaa olivat 30-80km viikossa. Nyt talvella on kilometrejä kertynyt ladulla päälle tuhat.

Minkälaisista vammoista olet kärsinyt?

Vielä ennen viime syksyä olin säästynyt pahimmilta vammoilta joitain Akilles-tulehduksia lukuun ottamatta. Viime elokuussa pian Norjan kisa- ja kiipeilyreissusta palattuani alkoi oikea polveni kuitenkin kipuilla pahemman kerran ja loppusyksyn Nuuksion ja Vaarojen maratonit jäivät väliin. Vasta nyt alkuvuodesta on juoksijanpolveni alkanut parantua ja olen pystynyt taas tekemään juoksutreenejä. Olen oppinut paljon tämän prosessin myötä ja uskon ja toivon treenaamiseni nyt olevan kannattavammalla ja vahvemmalla pohjalla tulevaa varten.  Vahva ja terve keho on tekemisen perusta, eikä kehon, ja yhtälailla mielen, hyvinvoinnista saa tinkiä kun haluaa urheilla ja treenata kovalla tasolla.

Olet mukana vastikään perustetussa Team Nouxissa – minkälaista toimintaa siinä on?

Team Noux perustettiin nostamaan Suomen polkujuoksun kilpailutasoa ja kehittämään polkujuoksun asemaa kilpaurheiluna sekä levittämään tietoisuutta tuloksekkaasta ja kannattavasta polkujuoksutreenauksesta kaikille juoksijoille. Team Nouxin kautta olen itse saanut ensimmäiset valmentajakontaktini juoksun saralla. Tiimin juoksijoina olemme kaikki saaneet treenisuunnitelmat omien tavoitteittemme ja taustamme pohjalta tulevaa kautta varten. Olemme järjestäneet yhteistreenejä ja treeniviikonloppuja, joissa olemme keskittyneet eri aihealueisiin kuten tekniikkaan, voimaan, kehonhuoltoon ja tasapainoon. Valitettavasti omalta osaltani syksyn juoksutreenit ja -testit jäivät polven takia väliin. Team Noux tekee myös yhteistyötä uuden suomalaisen urheiluravinnevalmistaja Nosht:n kanssa, minkä myötä olemme päässeet testaamaan ja kehittämään uusia energiavalmisteita treeneissä ja kisoissa.

Kuva: Thomas Reichl

Harrastat polkujuoksun lisäksi kiipeilyä – miten se palvelee sinua juoksijana?

Kiipeily on tosiaan ollut pitkään tärkeä osa elämääni ja treenaustani. Koen kiipeilyn tukevan juoksuani monella tapaa. Kiipeilyn myötä voima, liikkuvuus ja kehonhallinta kehittyvät, mikä on tärkeää juoksun ja tekniikan tueksi mutta myös vammojen ja kehon epätasapainoisuuksien välttämiseksi. Erityisesti vuorilla juostessa ja Skyrace-kisoissa näen kiipeilytaustani olevan suuri vahvuuteni, sillä kokonaisvaltaisesti vahva keho, kyky liikkua vuorilla ja omien kiipeilytaitojensa tunteminen auttavat paljon henkisesti ja fyysisesti haastavilla reiteillä. Tämä on varmasti yksi suuri syy, miksi laji minua niin kiehtoo.

Kumpi vie sinulta enemmän voimia, ylä- vai alamäet?

Molemmissa on vielä kehitettävää mutta erityisesti tekniset alamäet ovat rankkoja henkisesti ja fyysisesti. Ylämäissä saan sauvojen avulla paljon voimaa ylävartalostani.

Mitkä ovat vahvuutesi polkujuoksijana?

Positive selftalk eli positiivinen itsepuhelu on ollut itselleni suuri voimavara jo paljon ennen kuin olin paneutunut urheilun mentaalitreenauksen ja henkisten voimavarojen saloihin. Koen positiivisen mielentilan tulevan itselleni luonnostaan ja olevan vahvuuteni treenissä, kisoissa ja elämässä yleensäkin. Polkujuoksijana koen kattavan urheilutaustani ja monipuolisuuteni urheilijana olevan suurena etuna. Rakkaudesta lajia kohtaan ja luonnossa liikkumiseen kumpuava palo ja into treenata, juosta ja kehittyä urheilijana takaavat, että motivaatiota lähteä juoksemaan tai treenaamaan saa harvoin hakea kiven alta.

Mitkä ovat olleet avaintreenejäsi onnistuneisiin polkujuoksukisoihin valmistautuessasi?

Treenaamiseni on vielä ennen viime syksyä ollut varsin fiilispohjaista, enkä ollut aiemmin suuresti miettinyt tiettyjä avaintreenejä. Nyt jälkikäteen analysoituna ovat 1000m intervallit olleet yksi tärkeä treenini jo pitkään samoin kuin pitkät lenkit. Alpeilla ollessani pitkät juoksulenkit vuorilla monine nousumetreineen loivat pohjan Skyrace-debyyttiini. Itse koen, etten olisi voinut ilman autenttisia vuoriolosuhteita luoda riittävää kuntoa Norjan Tromsö Skyraciin.

Mikä on paras kokemuksesi polkujuoksun parista?

Kisaonnistumisten ulkopuolelta sykähdyttävin kokemukseni on varmasti auringonnousujuoksu viime vuoden toukokuulta viettäessäni kuukauden Itävallan Innsbruckissa. Starttasimme juoksijaystäväni kanssa yökahdelta laaksosta kohti kaupungin laidalla 2559 metriin kohoavaa Vordere Brandjochspitzen huippua saavuttaaksemme sen juuri ennen auringonnousua. Pääsimmekin perille sopivasti kymmenen minuuttia ennen kuin auringonsäteet nousivat vuorten takaa. Aamuhetki oli maaginen syödessämme edellispäivänä leipomiani keksejä ja ihaillessamme aamun ensisäteissä kylpeviä vuorijonoja, jotka nousivat pumpulin lailla laaksoa peittävästä pilvipatjasta.

Kuva: Thomas Reichl

Parhaimmat saavutuksesi polkujuoksijana?

Olen ollut joitain kertoja palkintopallilla täällä kotimaan kisoissa, viimeisempänä viime kesän Hetta-Pallaksen naisten sarjan kolmannella sijalla. Kuitenkin itselleni tärkein saavutus oli viime vuonna juoksemani ensimmäinen Skyrace-kilpailu Pohjois-Norjassa Tromsö Skyrace Hamperokkenilla. Se juostiin Tromssan läheisillä vuorilla ja matkaa kertyi 57km ja nousumetrejä 4800. Tuossa kisassa sijoituin naisten sarjan 10. mutta tulosta tärkeämpää oli itselleni onnistunut ja vahva kisasuoritus ja palo jatkaa Skyrace-kisoihin tulevaisuudessakin.

Onko sinulla esikuvia polkujuoksussa tai muista urheilulajeista?

Inspiroivia ja vahvoja urheilijoita löytyy paljon niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Itselleni huippusaavutuksia tärkeämpää on urheilijasta kumpuava hyvä meininki, rakkaus lajiin ja tekemiseen, joka näkyy ja tuntuu sekä reilu urheilija-asenne. Omaa juoksu-uraani suuresti inspiroineita juoksijoita ovat mm. Emelie Forsberg ja Lucy Bartholomew sekä monitekijä Emilie Harrington.

Missä päin on Julia Silvennoisen lempipaikka luonnossa?

Viime vuonna Pohjois-Norjan Tromssan vuorilla vietetyt viikot tekivät minuun niin lähtemättömän vaikutuksen, että halu palata sinne yhä uudelleen ja pidemmäksi ajaksi on suuri. Taisin menettää sinne palan sydäntäni. Upeiden vuorten yhdistyminen avomereen ja vuonoihin tekevät paikasta kertakaikkisen upean. Itselleni rakkaiden lajien harrastusmahdollisuudet ovat Tromssan seudulla ihan omaa luokkaansa.

Minkälaisia tavoitteita polku/vuorijuoksussa 2019? Kauempana tulevaisuudessa?

Tälle kaudelle on tavoitteena kisata Buff Trail Tourilla Team Nouxin riveissä. Suunnitelmissa on kesän aikana suunnata Eurooppaan ja Norjaan korkeammille vuorille treenaamaan ja hakea sieltä pohjaa juoksu-urille. Tälle vuodelle ei ole ulkomaankisoja suunniteltu mutta siellä on tavoite tulevina vuosina.

Missä kilpailuviivalla seuraavaksi?

Tämän vuoden ensimmäinen kisastartti oli juuri maaliskuun alun Pirkan hiihdon 90km uralla. Tänä talvena olen kerryttänyt paljon kilometrejä ladulla ja rakentunut sieltä pohjaa juoksukautta varten. Kisakalenterissa ensimmäisenä on Bodom Trail, jonne suuntaamme koko Team Nouxin voimin.

Kuva: Samuli Tiainen

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X