Nordman uransa parhaimpaan juoksuun Transvulcanialla

Transvulcania tapahtumana on tänä vuonna ensimmäinen Skyrunning supersarjan osakilpailu ja myös lyhemmät matkat vetävät huippuja. Niin kutsutulla puolimaratonilla eli 24km:llä oli mukana mm. viime vuoden MM-kisojen 1., 2. ja 5. – kolminkertainen maailmanmestari Luis Hernando, Christofer Clemente ja Ludovic Pommeret (UTMB voittaja).
Päämatka 74km oli niin ikään täynnä huippuja ja perinteisesti yksi vuoden kovatasoisimmista tapahtumista.
Kilpailu starttasi 7.30 erittäin lämpimään ja aurinkoiseen päivään, mutta Nordmanin parin viikon takainen Teneriffan leiri oli todennäköisesti hieman auttanut kuumuuden sietoon, eikä lämpö ollut missään vaiheessa kisaa ongelma. 24km:llä kiivetään paukusta putkeen noin 18km ja +2100m ja sen jälkeen lasketaan noin 6,5km ja -600m.
ACDC:n pauhatessa ja lähtölaukauksen kajahtaessa 7.30 Fuencalienten majakalta 12-13 hengen kärkiporulla erottui hyvin nopeasti. Kärkipaikkaa pitivät vuorotellen Luis Hernando, Ludovic Pommeret ja Aritz Egea (voittaja). Mukana myös viime vuoden MM 2. Ja 2017 MM 3., La Palman oma mies Christofer Clemente. Noin kolmen kilometrin kohdalla terävin kärki irroittautui ja Clemente jäi vetämään 4 hengen letkaa. Nordman peesaili häntä kun juoksun rytmi ja askelpituus tuntui sopivalta.

La Palman saarella riittää korkeuseroja.

– Clementen ollessa kotoisin La Palmalta, oli kisafiilis juostessa jotain aivan toiselta planeetalta mitä tähän asti olen kokenut. Kisan status on jo vuorijuoksusarjalle iso, saarelle ja sen turismille mieletön. Jokainen kannattaja ja espanjalainen juoksija tuntee Clementen. Olisikohan 2,5h aikana pisin väli ilman vamos-vamosta ollut 2-3min? Tietenkin kannustukset meni juoksukaverille, mutta hyvin antoivat voimaa itselle, Nordman fiilistelee.
7km kohdalle ensimmäiseen huoltoon tultiin kolmen hengen porukassa ja juoksu oli erittäin helppoa. Pari kilometriä huollon jälkeen Clementellä oli hieman vaikeuksia ja hän jäi hieman juostavimmalla pätkillä. Tämän jälkeen vedettiin käytännössä vuorovedolla. Minä yritin roikkua jyrkät ylämäet vuorikauriin perässä ja juostavimmilla ja alamäissä otin vetovastuun, sekä huutovastuun (!). Ohitettiin loppuvaiheessa kisaa arviolta 500-800 ultralaista. Eihän se ylämäessä ole niin justiinsa, mutta alamäissä vauhtiero on aika iso ja aiheuttaa jopa vaarallisia tilanteita. 
– Olin ottanut kisaan mukaan kaksi 0,4 juomapulloa urheilujuomalla täytettynä ja ne piisasivat juuri sopivasti 2,5h rykäisyn. Juoksukaverilla oli tiimin huolto 7km ja 17km:ssa. 17km huollon jälkeen kiivetään saareen eteläosan korkeimpaan kohtaan ja olin todella punaisella kun töpöttilimme todella jyrkkää nousua jonka jälkeen alkaisi alamäkivoittoinen pätkä maaliin. Taisin jäädä 10-20m korkeimmassa kohdassa kaverista, mutta sain selän kiinni alamäessä. 

Katse hakee jalan sijaa kivikkoisilla poluilla.

– Korkeimmalta kohdalta tullaan alas noin 650m melko juostavaa polkua ja vielä noin 2,5km ennen maalia on pieni 30-50m tömpyrä ylöspäin. Aivan laikka punaisella jälleen ja eroa syntyi päivän juoksuseuraan n. 100 metriä. Tömpyrän jälkeen runnotaan vielä parisen kilometria alamäkeä ja kun kramppeja tai muitakaan ongelmia ei ollut niin mieli jaksoi vielä taistella sijoituksista, millä ei sinällänsä ole merkitystä. Selkä läheni, mutta maaliviivalla edelleen eroa noin viisi metriä ja yksi sekunti. 7km jälkeen en nähnyt muita 24km:n juoksijoita käytännössä ollenkaan. 
– Vaikeasta talvesta huolimatta, uran selkeästi paras suoritus ilman minkäänlaisia ongelmia. Mitä nyt palkeissa voisi olla enemmän potkua ja paitakin kokoa pienempi.
Eetun Transvulcanian puolimaratonin loppusijoitus 10. lupaa hyvää kuukauden päästä tulevaan polkujuoksun MM-kilpailuun. Toivotamme onnea viimeistelyyn!
Skyrunning sarjan osakilpailun kolmen kärki oli miehissä 1. Thibaut Garrivier (7h11’04”), 2. Dmitry Mityaev (7h14’23”), 3. Petter Engdahl (7h21’28”) ja naisissa 1.Ragna Debats (8h09’), 2. Anne-Lise Rousset (8h25’), 3. Megan Kimmel (8h35’).

Lisäinfoa Transvulcaniasta

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X