Kenkää ja kremppaa

Vaikka otsikko kuulostaa ihan Anne Mattilan laulun nimeltä, niin tekstissä on ensin hieman pohdintoja kenkävalintoihin. Loppuosassa rutisen pienistä vaivoista, jotka ovat häirinneet 2019 hölkkäilyjäni.

Juoksukenkien valinta on juuri se osa-alue juoksuvarusteista, johon todellakin kannattaa panostaa ja nähdä vaivaa. Vaatteita, juoksureppuja, sukkia ja muita vastaavia härpäkkeitä voi tilailla hieman summassa, jos tietää edes  suunnillen minkä kokoinen on. Juoksukenkien ostossa paras ratkaisu on jos niitä vain suinkin pääsee testaamaan ihan oikeasti poluille. Monissa polkujuoksutapahtumissa on eri merkkien testimahdollisuuksia. Toiseksi paras tapa kenkien ostamisessa on sovittaminen kaupassa, jossa on riittävästi vaihtoehtoja ja samalla tarkka vertailu eri kenkien välillä. Itselle tuntematonta merkkiä, tai edes uutta muuttunutta mallia tutulta merkiltä, en suosittele tilaamaan kokeilematta.

Ei nimittäin auta, vaikka merkki olisi kuinka suosittu ja trendikäs, jos kenkä ei sovellu omiin jalkoihin. Kaupassa itselle jalassa sopimattomalta ja ikävältä tuntuva kenkä alkaa harvoin käytössä tuntua hyvältä, vaikka sillä olisi kuinka suuri suosio huippujuoksijoiden keskuudessa. Tai vaikka uusi kengän väritys sopisi täydellisesti uusiin shortseihin ja hintalappukin olisi punainen.

Polkujuoksukenkien nappulat tuovat pitoa. Pitävä kenkä antaa rohkeutta ja luottamusta juoksijalle.

Jalkaterän rakenne on kovin yksilöllinen ja toisilla sopivien kenkien löytäminen voi olla kovinkin haastavaa. Esimerkkinä omassa jaloissani olevia kohtia, jotka tuottavat haasteita kenkien löytämisessä on useampia. Oikean jalan pottuvarvas on ollut ulommasta nivelestä täysin jäykistynyt jo yli 20 vuotta. Pottuvarvas on selkeästi vasemman jalan kollegaansa paksumpi ja isompi

Useat kengät painavat kauluksellaan ulompaa kehräsluuta. Tätä pyrin säätämään pohjallisilla jos kenkä on muuten hyvä. Lisäksi vasemman jalan jalkaholvi on kovin korkea ja kengän rakenteesta riippuen joko läpän sisäpuoli tai muu rakenne alkaa painamaan ja hankaamaan jalkapöytää. Jalkojen keskinäinen erilaisuus vaikeuttaa juuri oikeiden kenkien löytymistä.

Kuinka monilla juoksukengillä sitten pärjää? Mielestäni minimissään kaksilla, eli tielle ja poluille omat. Poluilla tarvitaan pitoa pohjan kuvioinnilla, sekä hieman suojaa kiviltä, oksilta, karhuilta ja muilta raapijoilta. Tiellä monet suosivat kengällä hieman enemmän iskunvaimennusta ja hakevat hyvää rullaavuutta. Lisäkenkien tarve tulee sitten siitä kuinka paljon haluaa harrastukseensa panostaa ja haluaa löytää optimaalista kenkää useille eri alustoille ja matkoille.

Polkujuoksukenkiä on markkinoilla nykyisin useita merkkejä. Kannattaa rohkeasti testata hieman itselle tuntemattomampiakin kenkämerkkejä ja löytää se oma suosikki.

Polkujuoksukengissä pohjan pitävyys on yksi tärkeä ominaisuus. Pitoa on haettu erilaisilla pohjan materiaaleilla, sekä pohjan nappuloiden muotoilulla, korkeudella ja määrällä. Lähtökohtaisesti korkea nappula tuo pitoa pehmeissä ja liukkaissa olosuhteissa kuten mudassa tai hiekalla. Korkeat nappulat voivat tuntua tuovan mukavasti vaimennusta myös kovilla alustoilla. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kengät on suunniteltu tiettyihin olosuhteisiin. Jos juoksee tällaisilla kengillä esim. asfaltilla, niin pehmeät nappulat kuluvat hyvinkin nopeasti. Mitä korkeampi nappula ja kapeampi kenkä, on mahdollisuus myös nilkan taittumiseen suurempi. Ainakin noin periaatteessa.

Jos pohjassa on tiheässä kovin runsaasti nappuloita ja nappuloiden välit ovat pienit, niin välit täyttyvät helpommin mudalla ja savella. Tämä kadottaa pitoa ja tuo lisäpainoa matkaan.

Juoksupuolella en ole havainnut vielä sellaista hifistelyä kuin maastopyöräilyssä on rengasvalinnoissa optimaalisen pidon saavuttamiseksi. En ole nähnyt kenenkään rataan tutustumisen jälkeen esim. poistavan puukolla kengistä valmistajan sinne ”turhaan” laittamia nappuloita, tai veistävän nappuloiden muotoilua uusiksi täydellisen kaarrepidon saavuttamiseksi. Ehkä kärki tekee jo tätä, ja nipistää ne viimeiset sadasosat pois ajastaan.

KREMPPAA

Pientä vaivaa ja kolotusta tulee jokaisella juoksuharrastajalle eteen jossain vaiheessa, toisilla taipumusta vaivojen kohdalle osumisessa on enemmän. Iän myötä kehonhuollon ja muiden elämäntapojen rooli korostuu. Liian äkisti nostetut juoksumäärät hirveässä innostuksessa aiheuttavat useilla ongelmia. Riittävä lepo ja vaivojen hoito on tietenkin tärkeää. Flunssatyyppisissä sairauksissa olen noudattanut vanhan liikunnan opettajani neuvoa. Jos on oikeasti kipeä, niin ei urheilla, mutta pienet nuhataudit voi parantaa alkuunsa käymällä kunnon lenkillä.

Erilaisissa kehon kiputiloissa kokeilen tietenkin selvittää syytä ja poistaa vaivaa. Jos kipu vaikuttaa juoksemiseen siten, että se aiheuttaa ontumista tai muutosta juoksuun, niin en juokse. Näissä tilanteissa keho pyrkii kompensoimaan ontumista ja rasittuu jostain muusta kohtaa, mikä taas aiheuttaa uusia ongelmia. Lievemmät kiputilat ja kolotukset poistuvat itsestään, vaikka juoksua jatkaakin, kun keho vain sopeutuu rasitukseen.

Lisäsin vuoden vaihteessa lenkkeilyn määrää työn muuttuessa fyysisestä kevyeen. Tässä luettelo pienistä vaivoistani ja keinoni, tai aikaisemmat keinoni niiden helpottamiseen. Parannuskeinoille ei ole mitään lääketieteellistä pohjaa, enkä lupaa niiden auttavan muille. Jos joku löytää näistä pienenkin vinkin omien ongelmiensa kanssa, niin aivan loistavaa.

varpahat

1. Säären ulkosyrjän lihaskipu. Kompressiosäärystimet ovat poistaneet minulla juoksua haittaavan kivun kokonaan. Käytän säärystimiä miltei aina lenkkeillessä.

2. Lonkkanivelen kipu. Tämä haittasi minua parin vuoden ajan kaikissa tuntia pidemmissä juoksuissa. Syynä pidin virheellistä työskentelyasentoa. Vaikka paikallistin kivun lonkkamaljaan, niin osteopaatin mukaan syynä oli ainoastaan pitkäaikainen lihasjumi ja puutteellinen pakaralihaksen käyttäminen juostessa. Vaiva poistui muutamassa viikossa lopulta työn ja työasentojen muuttumisen jälkeen. Hieronnalla jumien poistaminen auttoit tähänkin vaivaan.

3. Akillesjänteen kipu. Alkutalvesta akillesjänne kipeytyi ja jouduin olemaan viikon juoksematta. Syynä pidin huonoilla kengillä, kovalla ja jäisellä alustalla tehtyä lenkkiä. Nastakengät liukkaalla, pohjelihasliikkeet, venyttely, ja hieman kantakorotetut kengät ovat keinoni ja vinkkini tähän vaivaan.

4. Polvikivut. Tämä se on myös yksi yleinen ja jatkuva vaiva monella. Polvikivut ovat selkäkivun kanssa myös se yleinen (teko)syy juoksemattomuuteen monilla, jotka eivät voi juosta. ”Juoksisin, mutta polvet/selkä ei kestä”. Niille kaikille, jotka ovat tällä syyllä päättäneet lenkkeilyn yhteen kokeiluun on diagnoosini: Käytön puute.

Toki on joillakin ihan oikeita todettujakin vaivoja, mutta pääsinpä vähän taas urputtamaan. Palaan nyt aiheeseen. Vaikka kipu voi paikallistua polviniveliin, niin aina vika ei ole polvessa ja rakenteessa. Erilaiset lihasjumit ja liian heikko lihaskunto aiheuttavat polvivaivoja. Keinona omiin aikaisempiin pitkäänkin olleiden polvivaivojen parantamiseen on ollut pyöräily. Pyöräilyllä saa polveen liikettä ja reisiin voimaa. Muita vinkkejäni mitä olen kokeillut tänä keväänä: Liikettä niveliin, saliharjoittelu, venyttely, hieronta, lihasrullat, kehonpainoliikkeet. Sitten vielä neuvona polvikipuihin: Jättäkää jalkaprässistä se viimeinen 100kg laittamatta. Eli pienempiä painoja punttisalilla.

5. Jalkapöydän kipu. Voi tuska, olen ollut tätä kirjoittaessa pari viikkoa juoksematta. Vasemmassa jalkapöydässä alkoi yhdellä lenkillä kipu pottuvarpaan ja viereisen varpaan tyvestä, jatkuen pari senttiä jalkapöytään päin. Kipu tuntui aluksi lievänä, mutta kun en tajunnut lopettaa juoksua heti, niin kipu keskeytti juoksun noin tunnin jälkeen. Muutaman päivän päästä tästä tehdyllä testilenkillä kipu tuli jälleen puolen tunnin jälkeen esiin ja muuttui pian sietämättömäksi. Olin suunnitellut testilenkin hieman typerästi, ja jouduin vielä ontumaan tunnin metsästä pois.

Aloin miettimään syytä ja ennen kaikkea sen nopeaa parantamista. Olin suunnitellut aloittavani juuri valmistumisjaksoni ensimmäiseen kauden kisaani, joka on 8.6. Aluksi tietenkin googlasin vaivani: jalkapöydän kipu. Ei kai nyt sentään rasitusmurtumaa. En saanut kipua esiin tärähdyksestä hyppäämällä. Entä ikääntyneen nivelrikko? Olen 42, voisiko olla nivelrikko, mutta se ei ehkä ala yhtäkkiä lenkillä.

Mietin lääkärikäyntiä. Vastauksen kyllä jo arvaisin: ”Lepää ja vältä rasitusta muutama viikko, jos vaiva ei helpota, niin varaa uusi aika syksyllä. Voit myös harrastaa muuta liikuntaa jos et pysty juoksemaan, uinti on esimerkiksi hyvää kuntoilua.”

Sitten harkitsin ortopedia ja myös jalan kuvaamista magneettikuvalla. Kuvaaminen on kuitenkin kovin kallista jos sen joutuu itse kokonaan maksamaan. Harkitsin myös mistä voisin tilata puudutuspiikin kisan ajaksi, sillä aikomukseni on juosta kisassa johon olen ilmoittautunut.

Olen kokeillut veivata pyörällä, niin maastossa kuin tielläkin etenkin silloin, kun jalat eivät kestä juoksua.

Tilasin ajan osteopaatille, jonka hoidossa olin käynyt lonkkavaivoissani. Kisaan oli tuolloin aikaa kaksi päivää yli kaksi viikkoa. Hän tutki jalkaa kovaotteisilla metodeillaan ja totesi, ettei siinä voi olla rasitusmurtumaa. Osteopaatin mukaan kipuun syynä oli jalkaterän nivelten ja lihasten, sekä jalkapohjan lihasten totaalinen jumitila. Osteopaatti veti, väänsi, käänsi, painoi, kiskoi, repi, hieroi ja raastoi jalkaterää. Käsittely teki aivan järkyttävän kipeää. Pöydällä tuskissani maatessani mietin, että jos tuo tyyppi ei tiedä tekee, niin tuskin kävelen enää ikinä.

Käsittelyn jälkeen etenkin jalkapohjaa särki seuraavan yön ja päivän. Nyt kolmen päivän päästä on jalkapohja edelleen kipeä. Olen kokeillut itse jumpata ja hieroa jalkaterää notkeammaksi. Testijuoksua en ole vielä uskaltanut tehdä. Nyt aikaa starttiin on 12 päivää. Ei tuo koipi hyvältä tunnu, mutta onhan sen oltava kunnossa parin viikon päästä. En ole vielä varma oliko tuo osteopaatilla käynti kannattava. Se kuitenkin selvinnee muutamassa päivässä.

Syynä jalkaterän vaivaan pidän sitä, että jalkaterän jumpat, kuten varpaiden heiluttelut, ovat jääneet tekemättä. Lisäksi juoksukengillä voi olla siihen syynsä. Ne juuri itselle sopivat ja oikeat kengät ovat vielä löytymättä. Täytyykin lukea kenkävinkit tuolta alkutekstistä.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X