ITRA Performance Index

Indeksointi, voi hyvänen aika jouduinko takaisin matematiikan tunneille vai töihin exceleiden pariin? Nyt ei onneksi ole kummastakaan kyse vaan tavasta seurata juoksijoiden vauhtia. Näitä pisteitä käytetään moneen tarkoitukseen, mutta suosituin tuntuu olevan itsensä vertailu muihin juoksijoihin. Näin kävi ainakin ilmi, kun haastattelin ison joukon suomalaisia juoksijoita syksyn 2019 aikana. Osa meidän huipuistamme myönsi jopa tekevänsä ”scouttausta” ennen kisoja.

 

Asia mikä harvemmin nousee esiin on, että osa kisoista maailmalla on jo asettanut minimi indexin joka juoksijalla täytyy olla päästäkseen osallistumaan kisaan. ITRA:n kisakalenterista löytyy myös useita kisoja, jotka ilmoittavat minkä tason indexin omaaville juoksijoille kisa on sopiva. Maailmalla on myös paljon kisoja, joihin yli tietyn indexin omaavia juoksijoita joko kutsutaan tai heille tarjotaan mahdollisuus ”jonon ohi” sisäänpääsyyn.

Miten tämä performance index sitten lasketaan. Ensimmäinen tehtävä on laskea kisan paras mahdollinen teoreettinen aika, johon verrata juoksijan suoritusta. Käytännössä tämä tehdään kisajärjestäjän toimittamasta kisareitin GPS jäljestä. Tälle GPS jäljelle ITRA on asetettu minivaatimukset, jotta eroa ei synny kisojen välille. Jäljestä poimitaan kisareitin matka sekä nousu- ja laskumetrit, joiden avulla kisa muunnetaan matemaattisella kaavalla ”sileän alustan” kisaksi. Sileäksi muuttaminen tehdään laskemalla kisan matka+(nousumetrit/100)+(laskumetrit/300). ITRA:n tietokannasta tehdyn analyysin perusteella on havaittu, että juoksijoiden vauhti on 100 m nousua tai 300 m laskua vastaa noin 1 kilometriä sileällä.

Jotta asia olisi ymmärrettävämpi otetaan esimerkiksi Madeira Island Ultra Trail (vuoden 2017 GPS). Kisa matkana oli 112 km ja nousua 7100 m sekä laskua 6600 m. Näin ollen laskenta kaava on 112+(7100/100)+(6600/300) = 205. Näin ollen MIUT 112km reitti vastaa vaativuudelta 205 km sileällä juostavaa kisaa ja paras mahdollinen teoreettinen suoritus olisi 12h20min, jolla juoksija saisi 1000 pistettä. Kyseisen kisan voittaja François D’haene suoriutui reitistä ajassa 13h05min jolla hän sai 939 pistettä, koska hän jäi parhaasta mahdollisesta, teoreettisestä ajasta 45min. Samassa kisassa sijalle 500 sijoittunut suoriutui ajassa 29h16min, jolloin pisteitä tulee 420.

Juoksijan juostessa paljon kisoja huomio performance index 5 parasta kisaa. Lisäksi index huomioi ajan kulumisen niin, että pisteet laskevat 6 kuukauden välein ja lopulta 36 kuukauden jälkeen tulos poistuu, vaikka se olisi 5 parhaan tuloksen joukossa. Tämä sen takia, ettei ranking listalla ole juoksijaa, joka on juossut huipputulokset ja ollut viimeiset 3 vuotta juoksematta esim. loukkaantumisen takia.

Täysin ymmärrettävästi tästä tavasta laskea kisan ”sileät” kilometrit ja kuinka se muuntuu performance indexiksi voi esittää paljonkin kritiikkiä. Yleisin kritiikki on, ettei kaava ei huomio lainkaan reitin teknisyyttä tai säätä koska luonnollisesti kaatosateessa mikä tahansa reitti on hitaampi. Tätä asiaa on pohdittu, mutta todettu, että reitin teknisyyttä on mahdotonta mitata millään vakioidulla standardilla. Käytännössä voisi miettiä miten toisit matemaattiseen kaavaan reitillä oleva puiden juuret, kivikot tai mudan.

Kisan jälkeen kisajärjestäjä toimittaa tulostiedot ITRA:lle, joka laskee indexit ja julkaisee ne itra.run sivulla. Näin ollen jokainen juoksija, joka on osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana kisaan, joka on ITRA pisteytetty on hän saanut performance indexin. Oheisella taulukolla pääsee vertailemaan miten oma taso vertaantuu Suomen- tai maailman huippuihin.

ITRA:n performance index tasotaulukko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ajankohtainen TrailRanking Finland tullaan julkaisemaan ensi viikosta lähtien kilpailukauden aikana kuukausittain TrailRunning Finlandin kotisivuilla Kisakatsaus -otsikon alla.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X