Ylikuormitustilan tunnistaminen ja toimet

Tavoitteellisen harjoittelun pohjimmaisena tavoitteena on urheilijan suorituskyvyn ja lajiin vaikuttavien ominaisuuksien kehittäminen. Harjoittelemalla kuormitetaan elimistöä ja levon aikana rakentavat prosessit saavat saman harjoituksen tuntumaan helpommalle seuraavalla kerralla. Liian harvaan harjoittelemalla ei saavuteta kehittymistä ja liiallisella harjoittelulla ylittyy elimistön kyky palautua ja suorituskyky heikkenee. On siis pysyttävä optimaalisella kuormitusalueella ja etenkin opeteltava tunnistamaan ylikuormitustilan oireet. On ihan yksi ja sama paljonko olet juossut kilsoja vuodessa, jos alisuoritat sinulle tärkeissä tapahtumissa etkä nauti harjoittelusta.

Kuormituksen ja palautumisen tasapainotila on monimutkainen ja siihen vaikuttaa liikunnan lisäksi ihmissuhteet, työ, opiskelu, talous, uni, ruokailu, ulkoiset olosuhteet, omat odotukset ja niin edelleen. Muuta elämää ja urheilua ei voi eriyttää erilleen ja elimistölle kaikki stressi on saman arvoista tuli se sitten lenkkipolulta tai postilaatikosta. Harjoittelun vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen, sillä joka kerta ollaan eri tilanteessa, vaikka harjoiteltaisiin samalla tavalla.

Kuormituksen seurantaan on nykyään paljon mittareita ja menetelmiä. Yleisimpiä näistä lienee leposyke, sykevälivaihtelu, ortostaattinen sykereaktio ja sykemittareiden omat kuormituksen mittausmenetelmät, mitkä pohjautuvat mahdollisesti sykkeen, harjoitusintensiteetin ja -volyymin seurantaan. Havaittavia oireita ovat suorituskyvyn heikkeneminen, väsymys, voimattomuus, toistuva sairastelu, negatiivinen mieli, kömpelyys ja yleinen haluttomuus. Yhteen ”mittariin” ei kannata luottaa, vaan yhdistää tekijöitä. Jos lenkkivauhdit eivät löydy, lenkille lähtö on pakkoa ja kiristelee vähän mielessä ja varpaassa on syytä tarkastella kokonaisuutta rehellisesti. keskustelu ulkopuolisen kanssa voi avata tilannetta ja se kannattaa aina. Kaikkein kovimmillakin karpaaseilla on aina luotettava keskustelukumppani, jos ei virallista valmentajaa olekaan.

Mitäs sitten, jos on ajauduttu ylikuormitustilaan. Ensiksi vedetään happea ja sitten otetaan rennosti. Kuten edellä kirjoitin, ei asiasta ainakaan kannata stressata lisää. Ota kahdesta kolmeen päivään totaalilepoa. Arkiaskareet ja työmatkat voi hoitaa liikkuen, mutta urheilukamppeet kannattaa pyöräyttää pesukoneen kautta kaappiin. Vähitellen (seuraavalla viikolla) voi ottaa ohjelmaan muuta kuin tavanomaista liikuntaa ohjelmaan, vähän. Myös liikunnan ulkopuolella olevia harrastuksia on hyvä tunnistaa harrastuksiksi. Esimerkiksi allekirjoittanut harrastaa taulujen maalaamista aika ajoin ja seisoo joka kesä joessa perhovavan kanssa keskellä kisakautta. Nuku, syö ja tapaa ystäviä runsaasti. Tunnista tilanteen eteneminen ja toimi sen mukaan. Lenkkipolut tulevat sinun luokse, kun sen aika on.

Ilolla kohti uusia polkuja,

Mikko @www.juoksuopisto.fi

Lähteet: Huippu-urheiluvalmennus – teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa, 2016

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X