Viikko 50: Kuntotestauksen kautta uuteen kauteen

Polkujuoksijat ovat ylimenokautensa pitäneet ja aloittaneet uuden harjoituskauden. Aina harjoittelu ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, vaan suorituskyky voi kääntyä laskuun ja motivaatio katoaa. Tässä vaiheessa vuotta onkin hyvä aika käydä kuntotestauksessa. Sen avulla voidaan välttää pahimmat karikot ja harjoittelusta saadaan paras hyöty irti.

Pirjolla oli edellisestä kynnystestistä useita vuosia aikaa. Uusi testi antoi tärkeää tietoa tulevan harjoituskauden suunnitteluun.

Testaamalla ja määrittelemällä tämänhetkisen suorituskykysi saat eväitä harjoitteluusi ja voit suunnata harjoittelusi tärkeimmille osa-alueille.

Pirjo kävi SportOulussa mittauttamassa maksimaalisen suorituskykynsä juoksukuormituksessa. Testi toteutettiin  juoksumatolla ja se soveltuu niin urheilijoille, tavoitteellisille kuntoilijoille kuin terveysliikkujillekin, joilla ei ole terveydellisiä rajoituksia maksimaalisen suorituskyvyn tekemiseen.

Testissä Pirjo juoksi juoksumatolla kolmen minuutin pätkiä nousevalla vauhdilla uupumukseen asti. Testin aikana otettiin jokaisen juoksuvauhdin lopulla sormenpäästä verinäyte maitohappoanalysaattoriin.

Kynnystestissä jokaisen kolmen minuutin mittaisen kuorman jälkeen sormenpäästä otetaan näyte maitohappoanalysaattoriin.

Maksimaalisen juoksunopeuden perusteella Pirjolle laskettiin teoreettinen maksimaalinen hapenottokyky. Lisäksi testin aikana otettujen maitohappoarvojen perusteella määritettiin aerobinen- ja anaerobinen kynnys. Testin tulosten perusteella Pirjo sai suositeltavat sykerajat kestävyysharjoitteluun.

Testipalautteesta kävi ilmi, että Pirjon kynnystasot ovat optimitasolla suhteessa maksimiin (%VO2max) . Pirjo on siis treenannut kuten kestävyysjuoksijan tuleekin treenata ja kestävyyttä löytyy roppakaupalla.

Juoksutulosten parantamisen rajoitteena ei siis suinkaan ole kestävyys vaan anaerobinen kynnysvauhti. Eli vaihtoehtoina on joko pidentää kisamatkoja tai parantaa maksimaalista juoksuvauhtia.

Pirjo onkin valinnut ensi kaudelle tavoitteekseen jälkimmäisen. Harjoittelussa tämä tarkoittaa, että ohjelmaan tulee säännöllisesti karstoja poistavia vetoharjoituksia ja lyhyitä 5-10 km testijuoksuja peruskestävyysharjoittelusta tinkimättä. Sitä tulee olla noin 85% harjoittelusta.

Omilla kenttätesteillä ja testausasemalla tehtävällä uusintatestillä sitten selvitetään, onko toteutettu harjoittelu ollut vaikuttavaa eli onko saatu aikaan mitattavia tuloksia suorituskyvyssä.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

X
X