Viimeksi kun Ultra Trail Tour Finland kisasarja juostiin kokonaisuudessaan (2019) Tuomas Maisala voitti sekä Ylläs Pallaksella että Vaarojen Maratonilla – ja sen myötä myös kokonaiskilpailun. Sen jälkeen espoolainen yrittäjä on saanut enemmän juoksukilsoja alle, joskin treeni on ollut edelleen miehelle tutun monipuolista. Tämän vuoden päätavoitteena on NUTS 300, mutta onko mies jo valmis taistelemaan voitosta NUTS Karhunkierroksella?
Minkälainen juoksutaustasi on?
En nuorena treenannut ohjatusti urheilua. Harrastukset olivat tietokoneet ja valokuvaus. Cooper kuitenkin sujui paljon paremmin kuin mikään pallolaji. Lukioiässä sain idean juosta maratonin. Otin valmiin ohjelman. Ilman riittävää pohjaa siitä tuli rasitusmurtuma. 1995 liityin sukulaisen kannustamana suunnistusseuraan, mutta karttataitoja vailla tuloksena oli pitkään erilaisia eksymiskokemuksia. Selvitin samana vuonna sitten HCM:n noin 4,5h ajalla. Kokeilin TKK:lla opiskellessa laite- ja vapaasukellusta sekä seinäkiipeilyä. Tein kuitenkin pitkiäkin urheilusuorituksia kuten pyöräily 100km Jukolan viestiin, oma osuus seuran harrastejoukkuessa ja 100km takaisin lyhyiden unien jälkeen. Juoksukisoihin palasin 2001. Monipuolinen kestävyysurheilu veti kuitenkin puoleensa enemmän. Perustin kaverien kanssa seikkailu-urheiluun Team Duron ja kisasin myös triathlonissa. Juoksukin kehittyi ja tuli omat PB:t kympillä, puolikkaalla ja maratonilla 2004-2005. Triathlonin parissa meni pitkään kunnes uskoin, ettei uintivauhtini juuri nouse aloittelijasta. Löysin vasta nelikymppisenä polkujuoksun ja sitten ultramatkat.
Mikä oli ensimmäinen polkujuoksukilpailusi?
Lomareissulla Islannissa vuonna 2009 juoksin Laugavegur Ultra Marathonin (55 km). Aloitin varovasti ja nousin kisan kolmanneksi. Seurailin sivusta seikkailu-urheilukisoja kiertäneiden Janne Monosen ja Janne Hietalan polkujuoksuja jonkin aikaa. Suomessa ensimmäinen kunnon polkukisa oli Nuuksio Classic Trail Marathon 2015.
Kuinka usein juokset? Missä?
Juoksen 4-6 kertaa viikossa 3-5 päivänä. Volyymi on noussut. 2015 juoksin noin 1500km, 2018 hiukan yli 2000km ja vuonna 2020 tuli melkein 4000 kilometriä juoksua. Juoksen pääasiassa lähikallioiden poluilla sekä Espoon keskuspuistossa. Vakiolenkkejä on juosta pitkin rantaraittia. Westendin kuntoportailla käyn toisinaan, mutta verttitreeni on vähäistä. Vetoja teen Esportin sisäradalla.
Mikä on tämän polkujuoksukauden päätavoite?
Päätavoite on selvittää kunnialla uusi Nuts300-kisa. Odotan tätä uutta kokemusta innolla yrittäen kuitenkin pitää mielessä sen tosiasian, että jokainen aiempi kerta juoksumatkaa tuplatessa on ollut puoleen väliin asti mukavaa ja sitten se toinen puolisko on ollut sinnittelyä maaliin pääsemiseksi. Todennäköisesti käy juuri näin.
Mitkä ovat olleet avaintreenejäsi tämän kesän polkujuoksukisoihin?
Harjoittelu nojaa vahvasti moneen eri lajiin. En koe järkeväksi yrittää nostaa kilometrimääriä juurikaan, vaikka kisamatkan pituus kaksinkertaistuu. Karhunkierroksen perusmatka toimii nyt yhtenä avaintreeninä kohti Nuts300-kisaa. Olen myös ajanut maantiepyörällä pitkiä lenkkejä.
Harjoitteletko yksin vai porukassa?
Yksin 95 %. Harvoin on treeniseuraa. Jos joku, useimmiten lenkkiseurana on yksi tai useampi lapsista pyörällä. Käyn kyllä useita kertoja viikossa ryhmäliikunnassa mm. spinningissä.
Oletko kärsinyt vammoista juoksuharrastuksessasi? Miten ennaltaehkäiset niitä?
Itseohjatussa harjoittelussa on tullut virheitä vuosien varrella. Nuorena rasitusmurtumia ja muita rasitusvammoja oli todella monta kertaa ja tuli oppia kantapään kautta. Jälkikäteen ymmärtää, mitä silloin teki väärin. Monipuolinen harjoittelu on yksi kulmakivi. Kaikista harjoitustunneista juoksun osuus on minulla edelleen alle puolet. Olen myös panostanut koko kehon voimaharjoitteluun sekä kehonhuoltoon kuten venyttelyyn ja taiji-jooga-tyyliseen BodyBalanceen.
Minkä parissa työskentelet?
Olen 3,5 vuotta toiminut yrittäjänä. Sain joustoa työpäiviin ja merkittävän noston treenivolyymiin. Usein konsultin kuitenkin on pakko paahtaa DL:n alla, vaikka ulkona paistaa aurinko ja mielessä olisikin ollut tehdä hyvä treeni.
Mitä teet viikonloppuisin jollet ole lenkillä?
Kasailen ja korjailen pyöriä, joita on taloudessa varsin monta. Lasten kanssa ulkoilua tai erilaisia kotitöitä kuten ruuanlaittoa. Kesäisin aikaa menee mökkeilyyn. Yrittäjänä teen välillä töitäkin.
Kumpi vie sinulta enemmän voimia, ylä- vai alamäet?
Kumpikaan ei ole vahvuus. Ultramatkoilla etureidet ovat pari kertaa hyytyneet pahasti alamäkijarruttelussa.
Mitkä ovat vahvuutesi polkujuoksijana?
Askel tasaisella on suht rullaava, mutta ehkä vahvuus on kuitenkin korvien välissä. Keskeytyskynnys on aika korkealla. DNF-saldo on polku-ultrilla nolla. En hevin luovuta heikon hetken tullessa. Siedän etenemistä yksinään näkemättä muita kisaajia. Kun on ikää ja kokemusta, löytyy malttia aloittaa rauhassa – tässä on kuitenkin varaa parantaa, sillä useasti vauhti on kuitenkin kiihtynyt jo ennen puolta väliä eikä ole riittänyt voimia tasaiseen juoksuun kisan loppuun asti.
Mikä on paras kokemuksesi polkujuoksun parista?
Kisoista NUTS Ylläs-Pallas 2019. Sain juoksuun hienon flown, joka kantoi maaliin asti. Mieleenpainuvia kokemuksia ovat myös henkiset taistelut kuten TransGranCanaria 2020 – lähdin siihen kisaan ajettuani ensin alle kaksi pitkää päivää maantiepyörällä vuorilla. Kisan alkupuoli sujui vielä hyvin, mutta viimeinen kolmannes alamäkeen oli tiukkaa taistelua DNF:ää vasten lämpötilan noustessa.
Toistaiseksi parhaimmat saavutuksesi elämässä?
Polkujuoksussa UTTF:n kisasarja 2019 ja sen kahden kisan voitto. Triathlonissa paras tulos oli täyden matkan Suomen mestaruus ikäsarjassa 35-39v joskin viivalta puuttui monta kovempaa triathlonistia. Urheilu on vain urheilua eli kyllä kolme lasta on nostettava kuitenkin kärkeen, jos miettii elämän saavutuksia.
Tavoitteet polkujuoksijana? Elämän muilla osa-alueilla?
Nopeus ja hapenottokyky eivät enää parane viivytystaistelussa ikää vastaan, joten pysyn ultramatkoilla. Nuts300:n jälkeen vasta osaa paremmin arvioida tulevaa suuntaa. Kansainvälisesti on paljon kiinnostavia kisoja – verttimetrit eivät ole vahvuus, mutta elämysmielessä harkitsen. Suunnistukselliset pitkät kisat kuten Lapland Wilderness Challenge ja 24h-roganing kiinnostavat. Kun lapset edelleen kasvavat, toivon, että heidän kanssaan pääsee vielä enemmän jakamaan monipuolista luonnossa liikkumisen kokemusta. Nautin työstä startupien ja kasvuyritysten kanssa, kun siinä oppii koko ajan uutta. Olen osakkaana ja advisorina mukana useassa eri startup-yrityksessä, joista joku toivottavasti onnistuu isosti.
Onko sinulla esikuvia polkujuoksussa tai muista urheilulajeista?
Triathlonisti Pauli Kiuru oli 90-luvun alussa yksi vahva esikuva – “joskus mäkin olen Ironman”. Seikkailu-urheilua aloittaessa Team Nokiaa katsottiin ihaillen ylöspäin. Viime vuosien harrastamiselle ultrajuoksijat Jari Soikkeli, Mikael Heerman ja Jari Tomppo ovat esikuvia siinä, että keski-ikäisenä voi edelleen kisata tai parantaa tulostasoa. Polkujuoksun monet nimet ovat itseäni nuorempia kuten Henri Ansio, Juha Jumisko ja Juuso Simpanen – osin silti esikuvia.
Missä päin on Tuomas Maisalan lempipaikka luonnossa?
Arjessa lempipaikka on läheinen pieni Lukukallio, jonka poluille ehtii lyhyelläkin lenkillä. Pohjoisen tuntureilta se on Hetta-Pallas. Retkiluistelijan kantava teräsjää merellä jääkukkasineen on talvella aivan parasta.
