Juoksun fyysiset sekä henkiset hyödyt tekevät siitä yhden parhaista kuntoilumuodoista. Sen kokonaisvaltaisia vaikutuksia ollaan havainnoitu kymmenien vuosien ajan, ja erilaiset tutkimustulokset ovatkin vahvasti osoittaneet juoksemisen johdannaisuden elämän onnellisuuteen.
Vaikka hyvä olo muodostuu monesta eri asiasta, on aktiivinen liikunta eräs elämänalueiden tukipilareista. Juoksemisen seurauksena, endokannabinoidireseptorit alkavat tuottamaan hyvän olon hormoneja, jotka aktivoituvat liikuntasuorituksen aikana.
Tästä on saanut alkunsa myös niin sanottu Runner’s High-tunne, joka perustuu juuri näihin kyseisiin hormoneihin. Runner’s High on hyvinvoinnin sekä euforian tunnetila, joka tulee fyysisestä harjoittelusta – etenkin juoksemisesta.
Pitkä juoksulenkki auttaa päivittäisen stressin vähentämiseen, sekä optimistisuuden ja onnellisuuden tunteen rakentamisessa. Juoksemisen kokokonaisvaltaiset psykologiset hyödyt ovat niin suuria, että ne johtavat monet ihmiset jatkamaan harjoitteluaan ja tähtäämään lopulta jopa maratoonin juoksemiseen saakka.
Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että henkisten hyötyjen saamiseksi juoksua olisi hyvä tehdä juuri oikealla intensiteetillä. Optimaalisinta vaikuttaa olevan vauhtikestävyysaluella, jossa juostaan enimmäkseen tasaisella vauhdilla. Myös hiukan kovemmilla intervalliharjoitteilla näyttäisi voivan saavuttaa samoja hyötyjä.
Intensiivisen juoksemisen vastapainoksi, omaa kehoansa voi rentouttaa vierailemalla kohteessa Cadabrus casino. Tämä persoonallinen sekä maaginen taikamaailma vie pelaajansa seikkailemaan ammattitaikurikanin avustajana.
Voimaa keuhkoihin juoksemalla
Liikkuminen raittiissa ulkoilmassa tehostaa kehomme keuhkotuuletusta ja kehittää näin ollen myös rasituksensietoa. Keuhkojen kapasiteetti sekä hapenottokyky kehittyvät aktiivisessa juoksemisessa, jossa hengästymme eriasteisesti.
Juoksemisessa tärkeää on pystyä yhdistämään hengitys, liike sekä löytää niihin sopiva rytmi. Hengityksen oikeanlainen rytmi auttaa kehittämään fyysistä kestävyyttä, kun hapenottokyky on juoksurytmin kanssa hyvässä balanssissa. Omaa hengitystä voi myös harjoittaa erilaisilla keinoilla. Yksi hyvä hengitysharjoitus tapahtuu siten, että kävellessä astutaan kaksi askelta sisäänhengityksellä, kaksi uloshengityksellä. Pikkuhiljaa saman voi siirtää juoksuun ja kokeilla minkälainen hengitystiheys on itselle luontevin. Jo tällaisella pienellä hengityksen rentoutusharjoituksella juoksija voi saada omaan juoksuunsa lisää tehoa sekä rentoutta.
Juokseminen on luonnon apukeino masennuksen hoidossa
Laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että juokseminen aiheuttaa samanlaisia neurokemiallisia muutoksia aivoissa, kuin riippuvuutta aiheuttavat päihteet. Tästä johtuen, jo vain 30 minuutin kävely- tai juoksulenkki voi parantaa mielialaa merkittävästi.
Vaikka juokseminen ei korvaa mitään ammattilaisen tarjoamaa apua, sitä voidaan kuitenkin pitää hoitoa tukevana aktiviteettina. Masennuksen hoito voi koostua useista eri osa-alueista, joissa fyysinen liikunta voi osaltaan auttaa käsittelemään masennustilaa, ja siten edesauttaa masennuksesta paranemista.
Juoksusuoritusta ennen sekä sen jälkeen voidaan suorittaa myös lyhyt meditointihetki, ja nämä molemmat ovatkin psykiatristen vaihtoehtohoitomuoto tutkimusten mukaan erinomainen yhdistelmä.
Juokseminen parantaa oppimiskykyä ja kehittää muistia
Liikunta puhuu puolestaan, sillä juokseminen todistetusti tehostaa aivojen toimintoja. Sen moninaiset vaikutukset yltävät niin pitkälle, että se parantaa aivojen kykyä oppia, ajatella, havaita, ratkaista ongelmia ja tuottaa luovaa sisältöä. Aktiivisen juoksun aikana, aivojen tietoa käsittelevän osan hermosolujen lähettämät impulssit moninkertaistuvat. Juoksemista sekä sen vaikutuksia ollaan vertailtu paljon myös muihin liikuntamuotoihin, jonka seurauksena ollaan todettu, että juokseminen parhaimmillaan moninkertaistaa näiden hermosolujen impulssituotannon. Tämä osaltaan buustaa oppimiskykyä.
Aivoissamme sijaitsee hippokampus, joka on erityisen tärkeä muisti- sekä oppimistoimintojen kehittymisessä. Säännöllisen juoksemisen seurauksena hippokampuksen koko kasvaa, jonka seurauksena niin lyhyen kuin pitkänaikavälin muistikyvyt parantuvat. Juokseminen ehkäisee myös erilaisten muistisairauksen oireita, sillä esimerkiksi Alzheimerin taudissa hippokampus on usein vaurioitunut.
Erilaisten muisti-, sydän-, sekä verenpainetautien ehkäisemisen kannalta, olisi erityisen tärkeää harjoittaa aktiivista liikuntaa säännöllisesti. Juokseminen on erinomainen tapa pitää peruskuntoa yllä, sillä se harjoittaa koko kehoa sekä mieltä. Juokseminen myös hidastaa hermoston heikkenemistä, joka osaltaan ehkäisee aivojen toiminnan hidastumista sekä monien neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin syntyä.
Juokseminen vahvistaa lihas- sekä luumassaa
Säännöllinen juokseminen olisi hyvä ottaa osaksi päivittäistä arkea. Jo 20 minuutin juoksulenkki vahvistaa säännöllisesti toteutettuna polvien luumassaa ja ehkäisee luukatoa. Mieli sekä kroppa tarvitsee paljon erilaisia virikkeitä, olemmehan hyvin monimutkainen kokonaisuus. Kroppamme on fyysisesti luotu harjoittamaan liikunnan eri muotoja, jotka osaltaan kehittävät kehon hallintaa, tasapainoa, lihasvoimaa sekä liikkumisvarmuutta.
Vaikka erilaisia sairauksia ei voida täysin parantaa liikunnalla, meillä kaikilla on kuitenkin käsissämme mahdollisuudet pitää niin mielemme kuin kehomme itsellemme optimaalisessa kunnossa.
Säännöllinen liikunta lisää merkittävästi luiden massaa, kokoa sekä vahvistaa niiden rakennetta varsinkin kasvuiässä. Aktiivinen liikunta voi osaltaan auttaa ylläpitämään saavutettua luumassaa, sekä hidastaa luun menetystä etenkin vaihdevuosi-iässä ja sen jälkeen. Juokseminen on parhaimmillaan kokonaisvaltainen nautinto, jolla on lukemattomia hyviä terveyshyötyjä.
