Samaan aikaan, kun lähes 3000 osallistujaa nautiskeli Oulangan kansallispuiston poluista NUTS Karhunkierros -tapahtumassa, puhelimeni piippasi mielenkiintoisen uutisen merkiksi.
Ultrajuoksuliitto ilmoitti, että polkujuoksu on järjestäytynyt omaksi alajaostoksi liiton alaisuuteen. Olin jo alkuvuodesta kuullut, että erilaisia vaihtoehtoja pohditaan ahkerasti monenlaisilla kokoonpanoilla.
Tiedotteen mukaan polkujuoksu voi jatkossa ketterästi hyödyntää olemassa olevan liiton rakenteita, joita ovat esimerkiksi yhteydet Suomen Urheiluliittoon (SUL), SUEK:iin (antidopingtoiminta), IAU:hun (International Association of Ultrarunners) ja ITRA:aan (International Trail Running Association).
– Tärkein muutos on selkeiden prosessien ja kriteerien luominen arvokisavalintoihin. Milloin ja miten arvokilpailuun haetaan ja millä perusteella urheilijat ja huoltajat valitaan arvokilpailuihin. Jos hakijoita on paljon, voidaan perustaa erillinen valintatyöryhmä. 100 km:n ja 24 tunnin kisojen puolella on jo olemassa selkeät valintakriteeristöt, joita voidaan hyödyntää myös polkujuoksupuolelle, kertoo työryhmän jäsen Jussi Nokelainen, joka on tuttu monille lajin harrastajille.
Viralliset SM-kisat lähitulevaisuudessa?
Seuraavat vuori- ja polkujuoksun MM-kisat järjestetään jo reilun viikon kuluttua Innsbruckissa Itävallassa. Suomesta kisoihin on lähdössä 20 urheilijan joukkue. Maapaikat on määritellyt kansainvälinen yleisurheiluliitto, World Athletics (WA).
Suomen joukkueen kokoaminen MM-kisoihin tapahtui siis jo ennen kuin polkujuoksusta tuli oma jaosto ultrajuoksuliiton alaisuuteen. Käytännössä joukkue kasattiin ilmoittautumismenettelyllä: maamme parhaimmistolle lähetettiin viestejä ja kysyttiin kiinnostusta lähteä omakustanteisesti kisoihin.
Ilmoittautuneita tuli lopulta juuri sen verran, että tällä kertaa ei tarvinnut järjestää erillistä karsintakilpailua, mutta tulevaisuudessa tällainen on väistämättä edessä, jos ja kun halukkaita on enemmän kuin maapaikkoja.
On selvää, että tällainen ilmoittautumismenettely ei ole paras mahdollinen. Aina on riskinä, että tieto ei tavoita kaikkia ja kaikki parhaat eivät välttämättä ole mukana. Tiedon puute tai epäselvät kriteerit voivat aiheuttaa mielipahaa. Seuraavat MM-kisat järjestetään kahden vuoden kuluttua ja siihen mennessä myös valintajärjestelmä uudistuu.
– Lähivuosien tavoite voisi olla myös virallisen SM-kilpailun järjestäminen.
– Lähivuosien tavoite voisi olla myös virallisen SM-kilpailun järjestäminen. Tällöin tulee eteen kysymys, tarvitaanko osallistumiseen lisenssi ja kenties vakuutus lisenssin yhteydessä. Liiton kansainväliset ja kansalliset yhteydet edesauttavat virallisen SM:n järjestämistä. SM-kilpailua varten polkujuoksujaosto voi perustaa oman erillisen työryhmän, Nokelainen kertoo.
Entä miten harrastaja hyötyy liitosta ja uudesta jaostosta? Nokelaisen mukaan liitto voi ajaa jäsenten tai jäsenseurojen asiaa esimerkiksi Metsähallituksen suuntaan. Liitto voi pitää yhteyksiä myös kilpailuiden järjestäjiin vaikkapa osallistumismaksujen kohtuullistamiseksi.
– Liitto ei kerää maksuja yksittäisiltä juoksijoilta. Liitolla on seurakohtaiset maksut, jotka pohjautuvat seurojen jäsenmääriin. Jäsenmaksussa otetaan huomioon vain lajin harrastajat, jotta liittoon voisi liittyä myös vaikkapa sellainen seura, jonka jäsenistä 90 harrastaa hiihtoa ja 10 polku- tai ultrajuoksua. Tällöin jäsenmaksu menee tuon 10 juoksijan mukaan.
– Liiton jäsenmaksut ovat hyvinkin kohtuulliset, noin 1-2 euroa juoksijaa kohden vuodessa. Kaikkien ei luonnollisestikaan tarvitse liittyä liittoon vaan se vapaa polkujen tallustelija voi jatkaa polkujen tallustelua ihan niin kuin tähänkin asti, Nokelainen vakuuttaa.
Saapunki suurin mitalitoivomme
Joka tapauksessa Suomella on kasassa erittäin kilpailukykyinen MM-joukkue.
Omissa papereissani suurin menestystoivomme on Susanna Saapunki, joka kilpailee kahdella matkalla: Vertical Uphillissa ja Mountain Classicissa.
Vertikaalitonni (Itävallassa 7 km ja +1020 m), josta on käytetty myös nimeä ylösjuoksu, on Saapungin päämatka ja hänellä on tällä kaudelta voittoja kansainvälisistä kisoista. Saapungin tavoitteena on Innsbruckista mitali. Viime vuonna hän oli Thaimaan MM-kisoissa kuudes.
Mountain Classicissa juostaan kaksi kierrosta 7,5 kilometrin reittiä (yhteensä n. +750 m), mikä sekin sopii Saapungille. Tällä matkalla hän oli viime syksynä Thaimaassa 12:s.
Bodom Trailin 21 km ylivoimaisesti uudella reittiennätyksellä voittaneen Juho Ylisen kehityskäyrä osoittaa vahvasti ylöspäin. Hän ei täysin onnistunut Thaimaassa (sijoitus 36:s) ja hakee nyt revanssia. Ylisen kovana tavoitteena on sijoittua 15 parhaan joukkoon 45 kilometrin (+3132 m) Short Traililla.
Anna-Stiina Erkkilä sijoittui viimeksi 15:nneksi MM-kisojen lyhyellä matkalla (Short Trail), ja olisi täydessä iskukunnossaan tyrkyllä kymmenen sakkiin, mutta jalkavamma uhkaa vesittää hänen koko MM-matkansa. Toistaiseksi hänen nimensä on vielä lähtölistalla. Johanna Antila on sen sijaan jo joutunut tekemään päätöksen olla osallistumatta MM-kisaan jalkavamman takia.
Muista suomalaisista hyviä sijoituksia voi odottaa ainakin Mårten Boströmiltä (Short Trail), Antti Parjanteelta (Short Trail) ja Lari Takaselta (Mountain Classic).
Joukkuetuloksiin lasketaan kolmen parhaan, samaa maata edustavan juoksijan aika. Tässä vertailussa Suomella on mielestäni etukäteen parhaimmat mahdollisuudet miesten Short Traililla.
Tsemppiä kaikille suomalaisille!
Marko Krapu
